Laakkosten sukuseura ry
Tiedote 24
§
Toimintakertomus ja
toimintasuunnitelma
§
Ilmoittautuminen
sukutapaamiseen
Laakkosten sukuseura
ry:n vuosikokous pidetään 17.7.04 klo 13.00 – 15.00 Tampereella
Museokeskus Vapriikissa os.
Veturiaukio 4
Kokouksessa käsitellään
vuosikokoukselle kuuluvat asiat:
§
hyväksytään
toimintakertomus ja tilit
§
vahvistetaan hallituksen
laatima alkaneen kalenterivuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma.
§
päätetään vuoden 2005 jäsenmaksun
suuruus
Sääntöjen 18 §:n
mukaan kokouksessa on jokaisella sukuseuran läsnä olevalla jäsenellä,
joka on suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa, yhtäläinen äänioikeus.
Jäsenmaksuasiaa
Unohditko viime vuoden tai tämän vuoden jäsenmaksun? Sen voi vielä maksaa tilille: Laakkosten sukuseura ry 800021-5030554. Maksun suuruus: syntyperäinen jäsen 7 euroa, perheenjäsenet 3 euroa kukin.
LAAKKOSTEN
SUKUSEURA RY
JÄSENTIEDOTE 24
Kevät 2004
Hyvät jäsenet !
Talven selkä on
taittunut ja kevät tullut. Enteitä siitä saattoi aavistaa jo
helmikuussa, kun päivä jatkui ja yö lyheni. Maaliskuussa ilmat lämpenivät,
lumet väistyivät ja muuttolinnut alkoivat hiljalleen palata. Nyt tätä
kirjoitettaessa, luonnossa tapahtuu joka päivä uutta. Tervetuloa kevät,
tervetuloa kesä ja heinäkuinen sukutapaaminen Tampereella !
Sukutapaaminen
17.7.04 Tampereella
Pohtiessamme vuoden
2004 kokouspaikkaa totesimme että parhaat puitteet kesätapaamisellemme
pystyy tarjoamaan Tampere. Laivaristeilykin kiehtoi, mutta kun joukossamme
on myös liikuntaesteisiä ja sää saattaa heinäkuussakin oikutella,
luovuimme siitä. Kokouspaikkamme Museokeskus Vapriikki on Tampereen
parhaalla paikalla, Tammerkosken partaalla. Kokousisäntämme Pertti
Laakkonen on kesästä lähtien uurastanut kokousvalmistelujen kanssa ja
kutsuu meidät Tampereelle:
Tervetuloa
sukutapaamiseen Tampereelle Tammerkosken kulttuurimaisemaan. Varsinainen
kokouspaikka on Museokeskus Vapriikki, joka sijaitsee entisen Tampellan
uudistetuissa tiloissa ja josta oli jo lyhyt katsaus syksyn
sukutiedotteessa.
Sukutapaamisen
ohjelma on seuraava.
10.30 – 11.00
Ilmoittautuminen Vapriikin ala-aulassa
11.00 – 12.30
Lounas ravintola Valssissa
12.30 -
13.00
Jaloittelua, lyhyt ympäristökierros
13.00 – 15.00
Sukukokous auditoriossa
15.00 – 15.30
Kahvi ravintola Valssissa
15.30 –
Museokierrokset
Sukukokouksen
yhteyteen on suunnitteilla ohjelmaa, mm. lyhyt katsaus Tampereen ja
Tampellan historiaan, uusia sukututkimustuloksia ja Marjaleena Heikkisen
ja Terhi Paldaniuksen musiikkiesityksiä
Hallituksen jäsenet
huom. Hallituksen kokous ruokatauon aikana.
Kokouspaikalle on
autolla verraten helppo tulla seuraamalla oheisen kartan sinisiä nuolia.
Samoin junalla tulevilla on melko lyhyt matka asemalta punaisten nuolten
mukaisesti. Maksuttomia pysäköintipaikkoja voi olla vaikea löytää välittömästä
läheisyydestä, mutta Vapriikin lähellä on kaksi maksullista
parkkihallia P- Pellava ja P- Massu vihreitten nuolten osoittamissa
kohdissa. Niille jotka yöpyvät Tampereella löytyy runsaasti
majoituspaikkoja.
Kokouksen jälkeen on
tilaisuus tutustua Museokeskus Vapriikin erinomaisiin näyttelyihin.
Jotta voisimme käyttää hyväksemme
museon ryhmäalennukset, toivomme että museokäynnit varataan
ilmoittautumisen yhteydessä.
Museokierrokset:
Valittavissa on kaksi vaihtoehtoa:
Ns. perusnäyttely, joka käsittää Pirkanmaan, Tampereen ja Tampellan historiasta kertovat näyttelyt sekä Jääkiekkomuseon ja Kenkämuseon.
Ns. laaja näyttely, joka käsittää perusnäyttelyn lisäksi Samurai-näyttelyn ja Tiedon Palatsi-näyttelyn. Nämä ovat näyttelyitä, joita ei Suomessa ole mahdollisuutta muualla nähdä. Samurai-näyttely kertoo japanilaisesta Samurai-kultista ja kulttuurista. Samurait vaikuttivat tuhat vuotta Japanin yhteiskuntaan. Kunnia oli samuraille elämää tärkeämpi, kunniakas kuolema päämäärä, joka antoi voimaa taisteluun. Samurai oli uskollinen isännälleen, suvulleen ja soturin tielle Miekka oli Samurain tunnus ja erotuksena rahvaasta hän sai käyttää myös sukunimeä. Honda, Suzuki, Kawasaki ja Toyota ovat vanhoja soturisukuja.
Tiedon Palatsi – näyttely,
Aarteita Pietarista, johdattaa matkalle länsimaisen tieteen historiaan.
Tiedon palatsi on myös tarina Venäjän hallitsijasta, eriskummallisesta
ja tarmokkaasta Pietari Suuresta, joka keräsi museoonsa tieteen ja
kulttuurin saavutuksia.
Hinnat
Kokouspaketti,
joka sisältää lounaan (salaattipöytä, lämmin ruoka, jossa liha- tai
kalavaihtoehto ja jälkiruoka) sekä iltapäiväkahvin makean leivonnaisen
kera, on aikuisilta 15 euroa ja lapsilta 4-12 v. 10 euroa, alle 4-vuotiaat
pääsevät ilmaiseksi. Hinnat
ovat edulliset, sillä entiseen tapaan sukuseura osallistuu kustannuksiin.
Museokierrokset
Perusnäyttely
aikuiset 5€, lapset 7-16 v. 1€, alle 7 v. ilmaiseksi. Vähintään 10
hengen ryhmä 3€/ aikuiset.
Laajakierros,
aikuiset 8€, lapset 7-16 v. 3€, alle 7 v. ilmaiseksi. Vähintään 10
hengen ryhmä aikuiset 6,5€.
Parkkihallimaksut
P- Pellava ja P- Massu 1€/tunti, yli 2 tuntia 0,70€ /tunti.
Ilmoittautumiset:
Ilmoittautua voi tiedotteessa olevalla kaavakkeella os. Pertti Laakkonen
Amurinkatu 10 D 25 33230 Tampere tai sähköpostitse: olli.jaattela@fimnet.fi
Tällöin on ilmoitettava kaavakkeessa pyydetyt tiedot. Puhelimitse voi
ottaa yhteyttä Pertti Laakkoseen 03-214 0023 tai 03-378 2789. Viimeinen
ilmoittautumispäivä on 7.6.04. Mikäli joutuu perumaan
ilmoittautumisensa pyydetään siitä ilmoittamaan välittömästi Pertti
Laakkoselle.
Muistakaa kiinnittää
rintaanne nimilappu, jossa on nimenne ja sukuhaara.
Kaikki
suvusta kiinnostuneet mukaan.
Tapaamisiin Tampereella 17.7.04.
Tervetuloa !
Sukuseuralaisille
T – paita
Viime kesän
kokouksessa ehdotettiin hankittavaksi sukuseuran jäsenille
sukuvaakunalla varustettu t-paita.
Asia sai kannatusta, joten olemme ryhtyneet tuumasta toimeen. Koska
mallikappale olisi tullut maksamaan 120-130€/kpl,
päätimme järjestää suoraan ennakkomyynnin ja hankkia paidat
kesän sukukokoukseen. Jos saamme kohtalaisen määrän (n. 40 kpl)
ennakkotilauksia, lyömme kaupat lukkoon. Ilman ennakkotilauksia emme
rohkene tilausta tehdä, jottei seuran rahavaroja sidottaisi paitoihin
vuosikausiksi. Parhaaksi todettu toimittaja on ilmoittanut, että
tilauksen minimimäärä on 50 kpl ja kaikkien aikuisten paitojen tulee
olla saman värisiä. Lapsilla voi olla toinen väri. Valittavaksi
tarjoamme kahta väriä: valkoinen tai kypäränharmaa (sinkki), lasten väri
joko taivaansininen tai vaakunassa olevan ympyrän punainen. Väriksi
tulee eniten kannatusta saanut väri.
Tilaukset tehdään ilmoittautumisen yhteydessä 7.6. mennessä.
Tilaus on sitova.
4-värinen vaakuna painetaan keskelle eteen. Vaakunan koko on suunnilleen sama kuin standaarissa (pöytälipussa). Hinta: aikuisten paidat 12 €/kpl, lasten 10 €/kpl.
Majoitus
Tampereella on
runsaasti eritasoisia majapaikkoja. On esitetty, että yöpyjille
ehdotettaisiin jotain yhteistä edullista paikkaa, niin että sielläkin
voitaisiin vielä vaihtaa mielipiteitä. Pohdinnan jälkeen päätettiin,
että paikka voisi olla Tampere Camping Härmälä, Leirintäkatu 8, jonka
vieressä on kesäisin lisäksi kesähotelli Härmälä, Nuolialantie 48.
Molemmat ovat Lomaliiton ylläpitämiä. Sähköpostiosoite on www.lomaliitto.fi/harmala.
Loma-aikana ne ovat yleensä hyvin varattuja, joten majoitus pitäisi
varata hyvissä ajoin, jos haluaa sinne majoittua.
Hotelleja, joissa
helppo pääsy liikuntaesteisille:
Scandic Hotel
Rosendahl Pyynikintie 13, hintaesimerkki: 135-148 €/hlö/2hh
Puh.03-2441111 sähköposti:rosendahl@scandic-hotels.com
Sokos Hotel Ilves
Hatanpään valtatie 1, hintaesimerkki 159 €/hlö/2hh
puh. 020 1234 631 sähköposti:
sales.tampere@sokoshotels.fi
Kesähotelleja:
Kesähotell Ahlman
Hallilantie 24
puh. 03-3399 2500 sähköposti:
kesahotelli@ahlman.com
Hostel Tampereen NNKY Tuomiokirkonkatu
12 A, hintaesimerkki: 22 €/hlö/2hh puh. 03-254 4020 Sähköposti: tnnky@tnnky.fi
Muita:
Pirkanmaan majoitus-
ja kotipalvelu Tampereen keskustassa hintaesimerkki: 21€/hlö/2hh
puh.03-253 5620 info@.pirkanmaanmajoitus.com
Lisää
majoitustietoja saa CITY TOURIST
OFFICE www.tampere.fi
LAAKKOSTEN
SUKUSEURA RY
ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA
VUOSIKOKOUS
Aika
17.7.2004 klo 13.00 –
Paikka
Museokeskus Vapriikki Veturiaukio 4 Tampere
I
KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
1.
Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Helena Heinonen avaa kokouksen.
2.
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3.
Kokouksen puheenjohtajan valinta.
4.
Kokouksen sihteerin valinta.
5.
Pöytäkirjan tarkastajien valinta.
6.
Ääntenlaskijoiden valinta
7.
Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
I I varsinaiset kokousasiat
8.
10.Vuoden 2003 toimintakertomus
9.
Vuoden 2003 tilinpäätös
10.
Tilintarkastajien lausunto
11.
Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille tilivelvollisille.
12.
Vahvistetaan hallituksen laatima alkaneen kalenterivuoden
toimintasuunnitelma.
13.
Vahvistetaan hallituksen laatima alkaneen kalenterivuoden
talousarvio
14.
Sukuseuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
15.
Hallituksen jäsenten vaali (erovuorossa Helena Heinonen ja Anneli
Joru)
16.
Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta
17.
Päätetään jäsenmaksun suuruus vuodelle 2005.
18.
Muut
asiat
Toimintakertomus
vuodelta 2003
Kuluneena
vuonna on seuran toiminta ollut pääpiirteittäin edellisten vuosien
kaltaista. Niin kuin muillakin sukuseuroilla vuoden päätapahtuma on
ollut kesätapaaminen ja siihen liittyvä sukukokous (vuosikokous). Viime
kesänä se pidettiin Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksen
puheenjohtajana toimi Pertti Laakkonen Tampereelta ja sihteerinä seuran
sihteeri Marjatta Latvala Juankoskelta. Asioista päättämässä oli noin
40 seuran jäsentä. Erovuorossa olleiden hallituksen jäsenten Merja
Kaartinahon ja Aune Räsäsen tilalle hallitukseen valittiin Raimo
Heikkinen Leppävirralta (Maaningan haara, Anna-Mari) ja Pertti Laakkonen
Tampereelta (Kuopion sukuhaara). Varsinaisiksi tilintarkastajiksi
valittiin Risto ja Seija Kangas Helsingistä (Maaningan haara, David) ja
varalle Ahti ja Ahti ja Pauli Laakkonen Lapinlahdelta (Maaningan haara,
Anders).
Muusta
toiminnasta mainittakoon onnittelukäynnit suvun vanhimpien jäsenten
luona. Sukumummo Annikki Räsänen täytti 90 vuotta 28.4. Varkaudessa ja
Unelma Partanen 85 vuotta 18.5. Joutsenossa. Muita merkkipäiviään viettäneitä
jäseniä on muistettu onnitteluin pitkin vuotta. Kevättiedote, joka oli
numeroltaan 22, koottiin ja postitettiin jäsenille toukokuussa.
Pankkisiirtolomakkeen liittämisen vuoksi tehtävä oli tavallistakin työläämpi.
Jäsentiedotetta on nyt toimitettu yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen
tiedote postitettiin joulun alla 1992.
Vuosikokouksen
jälkeen oli vuorossa muutosilmoitus rahastonhoitajan vaihtumisesta
Patentti- ja Rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Samoihin aikoihin lähetettiin
myös sukukokousselostus seuran kotisivuille, joita alusta lähtien, yli
kymmenen vuoden ajan, on toimittanut Matti Jyllilä Porvoosta. Tämän hän
on tehnyt talkootyönä ja omalla kustannuksellaan, mikä kiitoksella
mainittakoon. Vuosittain toistuviin tehtäviin kuuluu myös
valokuva-albumin ja leikekirjan ajan tasalla pitäminen. Viime kesän
kokouksen kuvaaja Marjo Runko lahjoitti
onnistuneet otoksensa sukuseuralle. Syksyn aikana on valmistettu myös
isännänviirejä sekä toimitettu ja postitettu syystiedote.
Sukututkimus
Kuluneen vuoden aikana
on Laakkosten sukututkimus vilkastunut huomattavasti. Vantaalaisen Kalevi
Laakkosen kanssa on jo vuosia etsitty hänen esivanhempiaan, mutta vasta
nyt, porilaiselta Heikki
Turuselta saamiemme tietojen pohjalta, asiat selvisivät. Kysymyksessä on
Pehr Laakkosen suku, josta polveutuvat myös Kuopion, Nilsiän ja
Vehmersalmen sukuhaarat. Sukututkimusmateriaalia ja yhteystietoja on lähetetty
myös mm. Yrjö Laakkoselle Kuhmoon, Pekka Laakkoselle Tuusulaan, Pauli
Laakkoselle Jyväskylään ja Erkki Laakkoselle Anjalankoskelle. Erityisen
aktiivinen sukututkimuksen saralla on ollut tuusulalainen Pekka Laakkonen,
jonka kanssa on käyty vilkasta tietojenvaihtoa. Hän on koonnut runsaasti
Lapinlahden haaraan kuuluvien henkilötietoja.
Jäsenistö
Maksaneita aikuisjäseniä
on v. 2003 ollut 84 ja perheenjäseniä 49 eli yhteensä 133 henkeä.
Vuoden 2003 aikana ovat joukostamme poistuneet Hanna Miettinen 17.1.
Vehmersalmi, Marjatta Laakkonen 12.6. Kuopio, Vesa Laakkonen 28.6.
Helsinki, Heikki Laakkonen 1.10. Espoo ja Lilli Laakkonen 2.12. Kuopio.
Toimintasuunnitelma
v. 2004
Vuoden 2004 päätapahtuma
tulee jälleen olemaan sukukokous. Kokouspaikkana on Maaninka. Vuorossa on
siis suurkokous, joten sen valmisteleminen vaatii tavallista enemmän työtä.
Sen vuoksi olisi syytä valita hallitukseen maaninkalainen jäsen, jotta
valmistelut eivät kaatuisi vain muutamien harvojen harteille. Muutoin
tulevan vuoden toiminta keskittynee pääasiassa sukututkimukseen. Nyt on
asialla niin monta tutkijaa, että jälkeä alkaa syntyä. Kun kukin on
saanut sukuhaaransa ihmiset henkilötietoineen koottua, saattaisi olla
sukukirja 2:n aika. Toisaalta asiassa ei kannata kiirehtiä. Liian hätäisiä
päätöksiä esivanhempien tietojen suhteen ei pidä tehdä. Henkilötiedot
kannattaa aina tarkistaa useammasta lähteestä, ettei virheitä tulisi.
Internetissä olevissa kirkonkirjoissa on todettu virheitä, joten tiedot
kannattaa aina tarkistaa kirkkoherranvirastoista. Samannimisiä henkilöitä
sekä etu- että sukunimeltään on ollut useita, joten sekaannuksia
syntyy helposti. Yleensä sukututkimusta tehdään vuosikausia ennen
julkaisemista.
Myös yhdistyksen vuosittain toistuvat tehtävät hoidetaan. Entiseen
tapaan onnitellaan 50-, 60-, 70-, 80- ja 90 vuotta täyttäviä, samoin
75-, 85- ja 95-vuotiaita. Ja jos joku pääsee täyteen sataan, ovat
onnittelut tavallistakin lämpimämmät.
Jäsenrekisteri pidetään ajan tasalla, jos saadaan jäseniltä
tiedot niissä tapahtuneista muutoksista. Myös tiedote toimitetaan kaksi
kertaa vuodessa kuten tähänkin asti. Siihen toivomme vapaamuotoisia
kirjoitelmia, muisteluksia yms.
Näin menetellen saisimme vaihtelua ja mielenkiintoa asiapitoiseen
tiedotteeseen. Myös sukuseuran tuotteita, kirjoja, viirejä,
hautavaakunoita ja avaimenperiä pidetään saatavana.
Vuoden 2003
hallitus
Puheenjohtaja:
Helena Heinonen Koulukatu 46 55100 Imatra
puh. 05-436 4864,
matkapuhelin 0400 755 273
sähköposti: helena.heinonen1@luukku.com
Varapuheenjohtaja:
Juha Hirvonen Kirkkolahdenkatu 5 B 25 57200 Savonlinna puh.
0400-379 340
Sihteeri Marjatta
Latvala Pikontie 18 73500 Juankoski
puh.
017-612 171 tai 040-550 3551
sähköposti
ahti.latvala@mbnet.fi
Anneli Joru
Aittatie 13 74120 Iisalmi
puh.
050- 555 8952
Pertti Laakkonen
Amurinkatu 10 D 25
33230 Tampere
puh.
03-214 0023, kesällä 03-378 2789
Raimo Heikkinen
Lääkärinkatu 2 79100 Leppävirta
puh. 017-823 596
Rahastonhoitaja:
Merja Kaartinaho Haapatie 14
00780 Helsinki
puh.
09-385 9759 tai 040 568 6888
sähköposti:
merja.kaartinaho@nordea.fi
In memoriam
Heikki Kalevi
Laakkonen (Maaningan haara, Wilhelm)
s. 18.1.1940 Seinäjoki
k. 1.10.2003 Espoo Tapiola
Lilli Kaarina
Laakkonen (Nilsiän sukuhaara)
s. 2.12.1915 Savonlinna
k. 26.12.2003 Kuopio
Unelma Partanen
(Maaningan haara, Wilhelm)
s. 18.5.1918 Kuopio
k. 15.2.2004 Joutseno
Saata oi Kristus,
Sinun palvelijaisi sielut lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei
surua eikä huokauksia, vaan loppumaton elämä.
Ortodoksisen
kirkon rukouskirjasta.
Kasvatustieteiden
maisteri Unelma Partanen
Pitkän elämäntyön koululaitoksessa
tehnyt kasvatustieteiden maisteri Unelma Partanen kuoli Joutsenossa
15.2.2004. Partanen oli syntynyt Kuopiossa v. 1918. Ylioppilaaksi hän
kirjoitti Kuopin
Yhteiskoulusta1938. Kansakoulunopettajaksi Unelma Partanen valmistui 1945
ja kasvatustieteiden kandidaatiksi 1951. Partanen toimi
kansakoulunopettajana, äidinkielen ja historian opettajana mm. Sonkajärvellä,
Karttulassa ja Oulussa vv. 1945-60. Kuopion lyseon äidinkielen
nuoremmaksi lehtoriksi Unelma Partanen siirtyi 1960 hoitaen tointa aina eläkkeelle
jäämiseensä saakka vuoteen 1974.
Yksinomaan poikakouluna tuolloin toimineen
lyseon oppilaat suhtautuivat aluksi varauksellisesti Unelman äidillisyyteen
ja muumimammaiseen olemukseen. Pian oppilaat kuitenkin huomasivat
opettajansa empatian, iloisuuden ja huumorintajun. Niin illatiivit,
inessiivit ja sivistyssanat opittiin hyvässä yhteistyössä.
Opettajana Unelma oli vaativa, mutta oppilaitaan
kannustava. Oppilaan aineen lopussa saattoi numeron lisäksi olla pitkähkö
sanallinen arviointi ja ohje.
Auktoriteettinsa hän hankki taitavalla
opetusotteella. Jälki-istunnolla uhkaaminen ei kuulunut Unelman
menetelmiin.
Kuvaavaa Unelman inhimillisyydelle oli hänen
yrityksensä eläkkeelle jäätyään elvyttää isänsä Taavetti
Kolehmaisen perustama sauna Lapinlinnankadulla. Kolehmaisen sauna oli
50-60-luvuilla suosittu keskikaupungilla asuvien virkistyspaikka. Yritys
osoittautui kuitenkin pian niin fyysisesti kuin taloudellisestikin
mahdottomaksi.
Yhteiskuntaelämään Unelma Partanen osallistui
kristillisdemokraattien Kuopion ja Pohjois-Savon naispiirijärjestöjen
perustajajäsenenä hoitaen sihteerin ja rahastonhoitajien tehtäviä yli
kahdenkymmenen vuoden ajan.
Vuonna 1998 Unelma Partanen muutti toisen
poikansa perheen luokse Joutsenoon. Sairastelusta ja korkeasta iästään
huolimatta Unelma säilytti henkisen vireytensä pitäen tiiviisti yhteyttä
kirjein, kortein ja puhelimella sukulaisiinsa, ystäviinsä ja entisiin
kollegoihinsa. Vireyttä piti yllä myös erityisesti lastenlasten ja
lastenlastenlapsen elämän edistymisen seuraaminen. Vielä kuluvan vuoden
tammikuussa Unelma keräsi innolla aineistoa ja teki muistiinpanoja
serkkunsa sukututkimukseen.
Koti, uskonto ja isänmaa olivat Unelma Partasen
arvomaailman peruspilarit, joita hän vaali elämänsä loppuun saakka.
Tuomo Yläkorhola, entinen oppilas ja perheen pitkäaikainen ystävä Savon Sanomissa
Syntyneet
Siiri
Elisabet Koistinen
23.8.2003 Vantaa
Vanhemmat: Tommi ja Anu Koistinen
Lovisa
Hannasdotter Sevéus
21.10.2003 Tukholma
Vanhemmat: Mark ja Hanna Sevéus
Sinun huomaasi minut
on jätettysyntymästäni saakka. Ps. 22:11
Jäsenpostia
Taina
Kangas Helsingistä kiittää 80-vuotispäivän muistamisesta.
Pertti
Lallukka Imatralta kiittää 50-vuotispäivän muistamisesta:
Tukka harmaantuu, mutta jatketaan yhdessä uusille kymmenille !
Pauli
Laakkonen Jyväskylästä kiittää 70-vuotispäivän muistamisesta:
Syntymäaikaani oli putkahtanut virhe, 2.2.2004. Se olisi ollut
12.2.2004.
Onnittelun tuomaa mielihyvää se ei haitannut.
Kotisivujen osoite on vaihtunut. Kustannussyistä olemme siirtyneet MTV3 liittymän käyttäjiksi. Uusi osoite on http://kotisivu.mtv3.fi/laakkoset/
Jäsenkortti: Takakannessa on jäsenkorttikaavake (perhetietokortti). Jollei nimeäsi ole sukukirja 1:ssä, ole hyvä ja postita se täytettynä puheenjohtajalle tai tuo tullessasi sukukokoukseen. Ota myös mukaasi tämä tiedote, kokouksen asiapaperit ovat vain tässä.
Kuten edellä on käynyt
ilmi, on tulevan kesän kokousisäntänä Pertti Laakkonen Tampereelta.
Jotta voisimme tutustua häneen etukäteen, liitämme tähän hänen elämänkertansa.
Olen syntynyt
Tampereella aikana, jolloin Suomea koetellut yleismaailmallinen lamakausi
oli helpottumassa. Perheessä oli entuudestaan kolme lasta: Elina s. 1918,
Reijo s. 1920 ja Paavo 1923, joten olin lähes 10 vuotta nuorempi kuin
toiseksi nuorin Paavo.Kotimme sijaitsi Pyynikin rinteessä, vehmaassa mäntyvaltaisessa
ympäristössä. Koska Pyynikinrinteen talot oli rakennettu 1920-luvun
alussa, olivat Pyynikin lapset syntyessäni pääosin jo 5-15-vuotiaita
kuten sisaruksenikin, joten samanikäisiä kuin minä oli vähän. Näin
lapsuuteni kasvoin etupäässä minua selvästi vanhempien seurassa. Elämästä
ennen talvisotaa ei minulla kovin paljon muita muistoja ole, kuin että
olin pikkupoika ”nappinen” isoisten rinnalla, mutta yritin leikkiä
samoja leikkejä kuin vanhemmat. Leikittiin mm. etsimisleikkiä ”vinkkiä”,
tunnistamisleikkiä ”putaa”, pidettiin juoksukilpailuja, pituus- ja
korkeushyppykilpailuja, pelattiin potkupalloa ja pesäpalloa sekä pyöräkilpailuja.
Talvella Pyynikinharju oli erinomaista hiihtomaastoa, koska Pyynikin rinne
oli melko jyrkkä, pidettiin siellä myös hyppykilpailuja.
Enollani, joka asui Kouvolassa, oli kesähuvila
Utissa Haukkajärven rannalla. Siellä olin muutaman kesän ennen
Talvisotaa.
Alakouluun menin syksyllä 1939. Ensimmäisen
luokan käynti jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Talvisota syttyi marraskuussa.
Talvisodan aikana
Tamperetta pommitettiin useaan otteeseen. Kotiamme vastapäätä kadun
toisella puolelle oli alettu rakentaa Tampereen ammattikoulua, joka sodan
sytyttyä ei ollut vielä täysin valmis. Koulun kellarikerrokseen oli
kuitenkin rakennettu suuri väestösuoja ja siellä vietimme aikamme
pommitusten aikana. Kun vaara ohi-merkki annettiin, poistuimme
pommisuojasta aina jännittyneinä siitä, oliko kotimme vielä ehjä. Mitään
ei kuitenkaan ollut koskaan tapahtunut, sillä lähimmät pommit olivat
pudonneet n. 200 metrin päähän. Keskikaupungilla riehui kyllä isoja
tulipaloja ja niitä kävimme monesti katsomassa. Näky oli masentava,
sillä kova pakkanen jäädytti palaneet talot jäälinnoiksi. Jatkosodan
aikana Tamperetta ei enää pommitettu.
Vuoden –43 kesällä
pyrin Tampereen lyseoon ja pääsinkin sinne. Kesälomat olivat sota-ajan
vuoksi pitkiä, ja niin vietinkin suuren osan kesälomista ja osin myös
joulu- ja hiihtolomista sisareni Elinan luona Vesilahden Rämsöössä
Ahtialan koululla, jossa hän toimi kansakoulunopettajana. Täällä
osallistuin talkootoimintaan käymällä mm. heinätöissä, tekemällä
armeijan tarpeisiin pilkkeitä ym. Muutaman kerran kävin isän kanssa
mottimetsässäkin. Kulkuvälineenä kaupungista maalle ja takaisin oli
useimmiten polkupyörä. Silloin, kun linja-auto sattui kulkemaan, käytettiin
myös sitä, mutta yleensä silloin joutui osan matkaa kävelemään,
joskus 10-15 km. Kun sisareni sitten miehensä kanssa oli opettajana Lempäälässä
Nurmen koululla, jonne kaupungista oli matkaa n. 20 km, menin sinne
talvella joskus potkukelkalla.
Ahtialan koululta muistan, kun syys- ja
talvi-illat olivat todella pimeitä, eikä sähköä ollut. Valoa
tuotettiin silloin karbidilampuilla, jotka paukahtelivat ja joskus vähän
räjähtelivätkin. Koululla oli ilmeisesti myös seutukunnan ensimmäinen
sähkövalo: Isäni Heikki oli näet hankkinut dynamon ja tehnyt siihen
urapyörän sekä polkupyörää varten telineen siten, että takapyörä
oli ilmassa. Polkemalla takapyörä pyöritti urapyörän välityksellä
dynamoa, joka sai keittiön pöydän yläpuolella olevan 5 watin lampun
hehkumaan! Urapyörä kulutti kuitenkin pyörän rengasta niin paljon, että
sähkön kehittäminen oli rajoitettava minimiinsä, koska renkaita ei
siihen aikaan saanut.
Kun isä 1940-luvun
loppupuolella osti kesämökkitontin Suinulasta, tuli siitä kesäinen
viettopaikka mökin rakentamisineen ja puutarhatöineen.
1940-luvun lopulla oli muutamana kesänä myöskin
ansiotyössä. Ensimmäinen työpaikkani oli 16-vuotiaana pojankloppina
Tampereen pellavatehdas (Tampella). Olin siellä märkäkehruussa
remmisuutarina. Silloin kehrättiin pääasiassa paperinarua. Tehtäväni
oli kehruukoneiden katkenneiden värttinöitä pyörittävien remmien päiden
ompelu yhteen tai remmin uusiminen, luppoaikoina taas torakoiden
tappaminen. Parina seuraavana kesänä olni rakennuksilla erilaisissa
hanttihommissa, mm. lautapoikana, valulaudoitusten purkajan, lapiohommissa
jne.
Ylioppilaaksi pääsin
keväällä –51. Samana kesänä pyrin Helsingin teknilliseen
korkeakouluun ja onnistuinkin kolme viikkoa kestäneiden valintakokeiden jälkeen
pääsemään opiskelemaan konerakennusosaston tekstiiliteknilliselle
opintolinjalle syksyllä –51. Koska silloin oli vielä osittain
pula-aika ja rahaa niukalti, oli elämäni yksinkertaista ja vaatimatonta.
Kireimmän rahanpuutteen aikana saattoi mennä jokunen päivä syömättäkin.
Varsinaista nälkää en kuitenkaan kokenut, mutta en myöskään yltäkylläisyyttä.
Vuoden 1955 syksyllä
sain opiskeluni päätökseen ja ryhdyin tekemään diplomityötäni
Suomen Trikoo Oy Ab:n puuvillakehräämössä aiheenani tilastollinen
laadunvalvonta, joka silloin Suomessa oli melko tuntematonta. Diplomityön
sain valmiiksi keväällä –56, jolloin se myös hyväksyttiin.
Toukokuussa 1956 sain todistuksen ja kesäkuussa astuin Suomen armeijan
palvelukseen miltei 24-vuotiaana Karjalan prikaatin 3. jalkaväkikomppaniaan
Kouvolassa.
Alokaskoulutuksen ja aliupseerikoulun jälkeen pääsin
RUK:hon Haminaan kurssille n:o 91. RUK:N jälkeen sain komennuksen pääesikuntaan
Helsinkiin intendentti osastolle. Tehtäväni oli erilaisten varuste- ja
vaatetusstandardien tarkistaminen. Työaika oli 8-16, muu aika oli
vapaata. Asuinpaikkana oli Kaartin kasarmi Pääesikunnan yhteydessä.
Sotaväestä vapauduin vänrikkinä toukokuun alussa –57 ja välittömästi
sen jälkeen astuin Suomen Trikoon palvelukseen Tampereelle 15.5. –57
tehtävänäni diplomityön käytännön toteuttaminen.
Kesällä 1959
tutustuin tulevaan vaimooni Pirkkoon Tampereella. Meidät vihittiin
4.6.1960 Tampereen vanhassa kirkossa. Ensimmäinen lapsi, Markku, näki päivän
valon 30.4.-61 ja toinen poika, Jari, 20.4.-65. Pirkko, joka oli ollut töissä
Valtion Puhelimessa, jäi pois töistä Markun syntyessä ja ryhtyi päätoimiseksi
kotiäidiksi. Näin lasten kasvatuksen vaativa päävastuu jäi hänen
harteilleen.
Kutomo- ja tekstiiliteollisuusyhdistyksen myöntämän
stipendin turvin tein 3 kk:n opintomatkan Englantiin, Hollantiin, Saksaan,
Sveitsiin, Italiaan ja Ruotsiin sikäläisten tekstiilikoneita ja trikootuotteita valmistaviin yrityksiin vuoden 1963
loppupuolella.
Isän kuoltua
marraskuussa –66 (äiti oli kuollut tammikuussa – 63) Suinulan kesänviettopaikka
siirtyi meille. Vietimme siellä kesät vuoteen 1970 asti, jolloin
siirryimme Viljakkalan Karhelle Työlöjärven rannalla rakennuttamaamme
kesähuvilaan. Siellä ovatkin siitä lähtien kuluneet kaikki kesät ja
nykyisin eläkkeellä ollessa vuosittain yli ½ vuotta, huhtikuun
loppupuolelta marraskuun alkuun.
Suomen Trikoo Oy Ab
(myöh. Finnwear) oli työpaikkani. Toimin erilaisissa johtotehtävissä
yli 36 vuoden ajan. Vuonna 1983 minulle Suomen Trikoon hakemuksesta myönnettiin
Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki. Täytettyäni 60 vuotta ja
Finnwear Oy:n toiminnan osoittaessa loppumisen merkkejä, jäin v. 1992 työttömyyseläkkeelle.
Lopullisesti Suomen Trikoon toiminta päättyikin pari vuotta myöhemmin.
Suomen Trikoota palvellessani työ vei aikani
niin tarkkaan, että vapaa-ajan harrastuksille jäi valitettavan vähän
aikaa. Vasta viime vuosina niille on sitten ollut riittävästi aikaa. Eläkkeelle
jäätyäni suoritin lyhyen lyijylasi- ja Tiffany-kurssin ja tästä onkin
tullut mieluisa harrastus muiden jatkoksi.
Työssä ollessani kärsin lähes viikoittain migreenistä. Saattaa olla, että se oli perua jo lapsuus- ja nuoruusajolta, sillä jos kesäisin olin auringossa paljain päin, sain usein kovan toispuolisen päänsäryn. Töissä ollessa migreeni tuli usein viikonloppuisin, kun työpaineet helpottivat. Lääkäri lohdutti, että se loppuu tai ainakin helpottaa, kun täyttää 50 vuotta. Niin tapahtuikin. 50 vuotta täytettyäni migreeni katosi kerta heitolla eikä ole sen koommin vaivannut.
Lehdistä
saksittua
Ravitsemushoitokeskus
aloittaa Kuopiossa
Uudenlainen
ravitsemusneuvontaa ja –hoitoa tarjoava yritys aloittaa Kuopiossa.
Ravitsemusosaajat Oy on Kuopion ja Helsingin yliopistosta valmistuneiden
ravitsemusterapeuttien yritys, joka tarjoaa osaamistaan
erityisruokavaliota tarvitseville henkilöille.
Yritys on Suomessa ensimmäinen lajiaan.
Kiinnostusta on ollut alan ammattilaisilla muuallakin ja yritykselle on
suunnitteilla toimipiste pääkaupunkiseudulle.
Monien sairauksien pahenemista voidaan ehkäistä
ravitsemushoidolla. Ravitsemushoito on tarpeen mm. keliakiassa,
diabeteksessa, allergioissa, syömishäiriössä
sekä sydän- ja verisuonisairauksissa.
Suomessa ravitsemusterapeuttien ammattinimikettä
saavat käyttää vain Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistamat
ravitsemusterapeutit, kertoo dosentti Eini Laakkonen.
Julkiseen terveydenhuoltoon ravitsemushoitoa
antavien terapeuttien virkoja ei ole perustettu esimerkiksi Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan antamien suositusten mukaisesti, ja siitä on
syntynyt idea yksityisestä ravitsemushoitokeskuksesta.
Nyt aloittava yritys tarjoaa potilaille mm.
yksilö- ja ryhmäohjausta sekä ruuan valmistuskursseja.
Savon
Sanomat 26.11.03
Muutamia sanoja
kasvatuksesta
Olisiko seuraava
selitys vastaus kasvatukseen: Aineellinen ja teknillinen kehitys edellyttää
erikoisosaamista. Veturinkuljettaja on veturinkuljettaja ja
puuseppä on puuseppä. Heiltä vaaditaan pohjakoulutus ja sen jälkeen
erikoisopinnot. Paperit saatuaan he ovat erikoismiehiä. Saman ajatuskulun
mukaan kasvatuskin on erikoisala ja kasvattajaa opetetaan kasvattamaan
toista ihmistä! Syntyy erikoinen kasvatusteknikoiden ammatti ja me muut
erikoisosaamattomat olemme vapaat kasvatuksesta. Maksamme vain tälle
kasvattajalle saamamme palvelun, kuten maksamme esimerkiksi rautatielle
piletin hinnan matkan pituuden ja luokan mukaan.
Ennen vanhaan
ei juurikaan kasvatettu. . .
Vuoriteknikot ry:n kunniapuheenjohtaja Kalevi Laakkonen Vuorityö ja –tekniikka lehdessä.